“Ei täydellisempää voisi olla!” – Isabellan arki keveni Helppyn omaishoitajan tuella

Ajatus omaishoitajastatuksen hakemisesta kypsyi Isabellan mielessä vähitellen. Jo vuonna 2017 hän kuuli virallisesta omaishoitajuudesta ystävältään, joka toimi puolisonsa omaishoitajana. Tällöin Isabella ja hänen miehensä Niilo pärjäsivät vielä hyvin kahdestaan.

Pari vuotta myöhemmin Isabella kuitenkin alkoi harkitsemaan virallista omaishoitajuutta, kun ystävät ihmettelivät, miten hän selviää yksin raskaimmista hoitotehtävistä. 

Isabella sai läheisestä seniorikeskuksesta ohjeita siihen, mitä hänen kannattaa tehdä ja miten statusta haetaan. Lopulta vuonna 2022 pari teki virallisen sopimuksen omaishoitajuudesta.

Vain harvat hakevat omaishoitajastatusta, vaikka edut ovat merkittävät

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään.

Virallisella omaishoitajastatuksella työskentelevät ovat oikeutettuja omaishoitajan tukeen, johon sisältyy hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut, omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ja vapaa sekä omaishoitoa tukevat palvelut. 

Useimmat kuitenkin hoitavat läheistään ilman virallista omaishoitajastatusta, jolloin he eivät ole oikeutettuja omaishoitajan tukeen. Vuonna 2019 omaishoitajan tukea sai noin 49 000 henkilöä, mutta on arvioitu, että omaishoitajia olisi Suomessa jopa miljoona.

Tämä johtuu siitä, että aina omaishoitajastatusta ei haluta hakea, ja kaikki omaistaan hoitavat eivät myöskään tunnista itseään omaishoitajiksi. 

Omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti.

Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen on vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. 

Vaikka vapaan järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla, aloite vapaan järjestämiseen tulee tulla omaishoitajalta. Tämä on yksi syy siihen, miksi vain puolet omaishoitajista pitää heille kuuluvia vapaita. Toinen syy on se, että omaishoitajalla ei aina ole voimavaroja vapaan hankkimiseen. 

Myös Isabellasta omaishoitajuuteen liittyvä byrokratia on tuntunut ajoittain haastavalta. Kun omaishoitajuutta haetaan, kaupunki tekee paljon erilaisia selvityksiä siitä, sopiiko hakija omaishoitajaksi ja onko esimerkiksi hakijan koti sellainen, että siellä voi toimia omaishoitajana.

Isabella myös kokee, että selkeää informaatiota on ollut vaikeaa saada. 

“Papereiden lukeminen ja ymmärtäminen on suuri työ tässä minun työssäni”, Isabella toteaa. 

Helpperin kanssa ei olisi voinut tulla täydellisempää osumaa

Isabella ja Niilo löysivät Helppyn pariin paikallisen omaishoitajaryhmän tapaamisen kautta. Helppyn aluevastaava kävi kertomassa heille Helppyn toiminnasta ja he kiinnostuivat heti. 

“Katsoin esitteestä tarinan siitä, miten Helppy oli saanut alkunsa. Olemme yhdessä hoitaneet omaa äitiäni ja tiedämme mitä se on, joten tarina puhutteli.” 

Omaishoidon tuen palveluseteliä voi hyödyntää Helppyn apuun jo monella hyvinvointialueella. Palveluseteli mahdollistaa omaiselle vapaata, ja tällöin helpperi tulee pitämään huolta omaishoidettavasta vapaan ajaksi. 

Isabellalla ja Niilolla on omaishoidon palveluseteli käytössä, ja heidän luonaan käy nykyään Jukka-helpperi viikoittain. Jukan käynnit keventävät Isabellan arjen raskaimpia tehtäviä.

Jukka käy Niilon kanssa esimerkiksi ulkoilemassa, jolloin Isabella saa muutaman tunnin ajan tehdä omia juttujaan. Pariskunta onkin sitä mieltä, että Jukkaa täydellisempää helpperiä he eivät olisi voineet saada! 

Voisiko ikääntynyt läheisesi kaivata apua kotiin aina samalta, tutulta avustajalta? Lue lisää palveluistamme.