Helppy
4.2.2021 - 1 min
Monesti Alzheimer-diagnoosin jälkeen omaiset pohtivat: ”Mitä tulee tapahtumaan?” Tässä blogissa kerromme, miten toimia muistisairaan läheisenä.
Vaikka muistin heikentymisen ja siihen liittyvä kokemukset ovat hyvin tapauskohtaista ja kaikilla erilaista – seuraavat asiat ovat varmoja:
Roolisi omaisena tulee muuttumaan – ja se ei tule olemaan helppoa
Tulet olemaan siinä loppuun asti
Rakas läheisesi ei enää koskaan tule olemaan sama tuttu itsensä
Sinä tulet muuttumaan myös itse henkilönä
Tärkeää on saada tarvittavaa tukea läheisellesi, mutta myös sinulle omaisena.
Muistihäiriöt eivät ole osa normaalia ikääntymistä
Alzheimer ei ilmesty vain iäkkäillä, mutta ikä lisää riskiä
Alzheimeria ei voi ehkäistä terveellä ravinnolla ja liikunnalla, mutta se madaltaa riskiä ja hidastaa
Alzheimerille ei toistaiseksi ole parantavaa lääkettä
Muistileikit eivät pysty hidastamaan Alzheimerin kehitystä
Käytösoireiden syntyyn vaikuttavat useat asiat, kuten sairauden aiheuttamat muutokset aivoissa, persoonallisuus, elämänhistoria ja ympäristö – mutta myös muut sairaudet kuten infektiot.
Lähimmäiset kokevat käytösoireet yleensä raskaiksi. Käytökseen on kuitenkin potilaan kannalta yleensä selkeä syy ja useimpia käytösoireita pystytäänkin hoitamaan.
Alzheimerin käytösoireisiin kuuluu:
Apatia, masennus ja ahdistuneisuus olisi tärkeää hoitaa, sillä ne alentavat sekä potilaan että läheisen elämänlaatua merkittävästi.
Aistiharhat ja harhaluulot voivat liittyä mihin tahansa aistiin; myös varastamisharhoja tai että on mielestään kuullut keskustelun, jota ei ole ollut.
Levottomuus johtuu monesti kivusta, epämukavasta olosta tai jostakin lääkkeestä – ja tyypillisiä oireita ovat tarttuminen, esineiden keräily, vaeltaminen, ääntely tai kiroilu.
Persoonallisuuden muutokset, esim. kiroileminen, voi johtua siitä, että sairautensa vuoksi potilas ei pysty ilmaiseman tunteitaan järkevästi, vaikka Alzheimer ei itsessään muuta persoonallisuutta.
Seksuaaliset käytösoireet
Puhu kasvotusten (katsoen silmiin ja käyttäen henkilön nimeä)
Poista häiriötekijät (kuten TV/radioääni)
Pyri puhumaan yksin, vältä ryhmätilanteet
Pidä viestit simppeleinä ja selkeinä (älä sano ’se’, vaan viittaa suoraan esim. 'lintu')
Vältä konfliktit
Muista kärsivällisyys
Heittäydy heidän maailmaansa
Kiinnitä huomiota ei-verbaalisiin vinkkeihin
Luovuutta kommunikaatioon
Älä lopeta keskustelemista (vaikka hänestä on tullut hiljainen)
Mikäli ’levy jää pyörimään’ ja tilanteesta tulee jatkuvaa toistamista, kun hänellä sattuu nyt olemaan sellainen päivä, voit:
Kertoa hänelle, että on OK, että on hieman vaikeampi muistaa tiettyinä päivinä
Poistaa hänet toistamisen silmukasta, antaen hänelle jotain muuta ajateltavaa tai tehtävää
Heittäytyä hänen maailmaansa ja esittää, että hän muistaa juuri oikein – haastaminen lisää vain heidän tuskaa
Jos alkavat käyttäytyä vaikeasti esimerkiksi julkisilla paikoilla, muista seuraavat asiat:
Pysy rauhallisena
Muista, että se ei ole hän vaan hänen sairautensa
Voit kehottaa ohikulkijoita jatkamaan matkaansa
Meidän lisäksi saa tukea ja neuvontaa mm. Helsingin kaupungin Muistikoordinaattoreilta (puh. 09 310 44413), Helsingin Alzheimer-yhdistykseltä (puh. 09 454 2750) sekä Muistiliitolta (puh. 09 622 6200).
”Perustin Helppyn, koska halusin parempaa tukea äidilleni. Hän oli ensimmäinen asiakkaamme, nyt autamme jo satoja senioreita.”
Richard Nordström
Perustaja, Helppy