Pikaopas: Vanhuksen raha-asioden hoito


Vinkkejä ikääntyneen talousasioiden ja päivittäisen rahankäytön hoitamiseen

Pankkiasioiden hoitamisesta voi tulla ylivoimaisen hankalaa ikääntyville ihmisille. Sähköinen asiointi voi olla hankalaa, pankkikonttorit vaikeasti tavoiteltavissa tai pankkikortin PIN-koodi ei aina enää muistu mieleen. Samalla rahan arvon ymmärtäminen ja harkintakyky saattavat hämärtyä, ja rahankäyttö saattaa lisääntyä. Toiset taas saattavat tulla entistä säästäväisemmiksi. Kuka hoitaa vanhuksen raha-asioita?


Onneksi vanhus voi monella tavalla valtuuttaa lähiomaisia auttamaan asioinnissa ja löytyy tiettyjä niksejä, joilla päivittäiset talousasiat saadaan helpommin haltuun. Mikäli sopivia lähiomaisia ei ole, voi maistraatilta myös saada julkisen edunvalvojan tueksi.


Tässä pikaoppaassa käsittelemme seuraavia asioita:

  • Muistilista omaisille – muista tärkeimmät asiat

  • Mistä aloittaa, kun vanhus ei enää kykene hoitamaan raha-asioitaan?

  • 3 tapaa valtuuttaa: valtakirjavaltuutus, edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta

  • Mitä valtuutusta kannattaa vanhukselle hakea?

  • Päivittäiset käyttörahat

Muistilista omaisille – muista tärkeimmät asiat:

  • Harkitkaa edunvalvontavaltuutusta hyvänä ennakoivana toimenpiteenä. Sitä suositellaan kaikille 18 vuotta täyttäneille. Silloin henkilö tietää kuka tulee raha-asiat tarvittaessa.

  • Harkitkaa pankkitilien käyttöoikeuksien antamista myös läheiselle helpottamaan asiointia. Helpoiten saatte nämä kuntoon menemällä yhdessä pankkikonttorille

  • Siirtäkää mahdollisimman paljon laskuista hyvissä ajoin automaattisiksi e-laskuiksi

  • Säilyttäkää laskut ja kuitit mapissa – turvaten selustanne ja noudattaen velvollisuuksianne

  • Käyttäkää pankkikorttia mahdollisimman pitkään – siirtykää viikkorahoihin ja käteiskätköihin tarvittaessa

  • Säilyttäkää pankkikortit ja käteiset aina samassa tutussa paikassa – ehkä jopa matkalompakossa, jos vanhukselle on todettu muistisairautta. Hyvissä ajoin opitut rutiinit kantavat pitkälle.

Mistä aloittaa, kun vanhus ei enää kykene hoitamaan raha-asioitaan?

Edunvalvontaan ei suinkaan tarvitse hakeutua heti alkuun, vaan siihen turvaudutaan vasta viimeisenä keinona, jos sairaus on edennyt niin pitkälle, ettei ihminen enää ole oikeustoimikelpoinen tai jos sairastunut toimii aktiivisesti omaa etuaan vastaan. Vanhuksen saadessa diagnoosin muistisairaudesta on syytä alkaa harkita edunvalvontavaltuultuusta hyvissä ajoin, kun oikeustoimikelpoisuus on vielä sairauden alkuvaiheessa selvä.


Niin kauan, kun ihminen on oikeustoimikelpoinen, hän voi:

  1. antaa käyttöoikeudet omiin pankkitileihinsä

  2. allekirjoittaa omaiselle tai muulle luotetulle yksilöityjä valtakirjoja eri tarkoituksiin


Pankkitilien käyttöoikeudet

Jos ikääntynyt on vielä oikeustoimikelpoinen, hän voi myös antaa tiliensä käyttöoikeudet valitsemalleen luotetulle henkilölle. Usein tämä luottohenkilö on oma lapsi tai muu lähiomainen, joka auttaa vanhusta mm. laskujen maksussa. Nykyisin onkin varsin yleistä, että ikääntynyt sanoo pankissa, että olisi hyvä jos varmuuden vuoksi jollakulla muulla olisi käyttöoikeudet hänen tiliinsä. Täysin poissuljettua sen sijaan on, että luovuttaisi omat pankkitunnuksensa ja pankkikortin tunnusluvun toiselle henkilölle. Niitä ei koskaan saa luovuttaa ulkopuoliselle, ei edes perheenjäsenelle. Lääkärilausunto voi tarvittaessa vahvistaa oikeustoimikelpoisuuden – tarkoittaen, että vanhus kykenee vielä ymmärtämään tarkoituksen.


Pankit voivat myöntää kolme käyttöoikeuden tasoa: 

  • Laaja käyttöoikeus: saat oikeuden tehdä nostoja ja panoja asiakaspalvelussa, käyttää verkkopankkia ja voit saada oman pankkikortin tilille. Et kuitenkaan voi lisätä tai muuttaa tiliomistajia tai käyttöoikeutettuja taikka lopettaa tilejä – tähän vaaditaan edunvalvontavaltuutus tai edunvalvonta (katso alla)

  • Nosto-oikeus: saat asiakaspalvelussa tehdä nostoja ja panoja sekä saada tilin saldo- ja tapahtumatietoja. Et saa käyttöösi verkkopankkia tai tilin korttia

  • Oikeus saada saldotietoja: saat vain saldotietoja asiakaspalvelussa ja tehdä käteispanoja tilille

Pankkien käytännöt vaihtelevat käyttöoikeuksien myöntämisissä. Käyttöoikeuksien saamisiin pankit tarvitsevat valtakirjan. Monesti pankit haluavat myös todentaa valtakirjaa pyytäen valtakirjan antajaa tulemaan konttorille tai soittamalla hänelle. Tietyissä pankeissa riittää, että valtakirjan antaja lähettää omasta verkkopankista viestin, joka vahvistaa hänen halunsa antaa valtakirjan. Suosittelemme, että menette yhdessä pankkiin, niin valtakirja, todentaminen ja käyttöoikeuksien avaaminen järjestyy useimmiten sillä käynnillä.


Jos sairaus on ehtinyt edetä sille tasolle, ettei vanhus enää ole toimintakykyinen tai oikeustoimikelpoinen, voivat pankit olla antamatta käyttöoikeuksia muille henkilöille ja vaatia edunvalvojan vahvistamista maistraatissa. 


Mikäli pankit eivät anna käyttöoikeutta teille omaisille, niin ennen monesti kuukausia kestävän edunvalvonnan vahvistamista monissa perheissä toimitaan usein niin, että omalta tililtä maksetaan ikääntyneen laskuja pois ja rahat saadaan sitten takaisin, kun ikääntyneen tiliasiat ovat kunnossa. Voi myös yrittää soittaa esimerkiksi sähköyhtiöön, kertoa tilanne ja pyytää lisää maksuaikaa laskun maksamiseen.


Laskujen maksut automaattisiksi e-laskuiksi

Laskut kannattaa ajoissa siirtää mahdollisimman paljon verkkopankissa automaattisiksi e-laskuiksi, jotka voidaan niin halutessa veloittaa tililtä eräpäivinä. Mikäli sinulla on omaisen pankkitilin laaja käyttöoikeus, näet hänen e-laskunsa myös, kun kirjaudut sisään verkkopankkiin.


Mikäli monet laskut tulevat vielä paperimuodossa läheisesi kotiin, yksi toimiva vinkki voi olla ’postilaatikon’ pystyttämistä, johon pyydät hänet aina laittamaan kaikki postit ja laskut. Tällainen voi olla asunnon sisällä oven lähellä oleva kori tai paperilokero. Näitä voit sitten siirtää e-laskuiksi.

3 tapaa valtuuttaa: valtakirjavaltuutus, edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta

On olemassa kolme mekanismia antaa valtuutuksia luotetulle henkilölle huolehtia ikääntyneen taloudesta: valtakirjavaltuutus, edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta. 


Valtakirjavaltuutuksella siirretään oma päätösvalta toiselle valtuutetulle. Jotta valtakirja olisi pätevä, on valtuuttajan ymmärrettävä valtuutuksen sisältö ja merkitys. Valtakirjalla asiointia ei viranomainen valvo, eikä sille ole muotovaatimuksia, mutta monilla viranomaisilla ja pankeilla onkin omia valtakirjapohjia, joita on hyvä käyttää viranomaisten kanssa asioidessa.


Edunvalvontavaltuutus on ennaltaehkäisevä toimenpide, jolla jokainen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Valtakirjassa on muotovaatimus ja siinä määritellään asiat, jotka valtuutus kattaa. Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä kuka tahansa ja sillä voi varautua terveydentilaa muuttavaan onnettomuuteen tai sairauteen – jota suositellaan jopa jokaiselle täysikäiselle tai viimeistään heti kun lääkäri diagnostisoi alkavan muistisairauden. 


Edunvalvontavaltuutus tehdään itse etukäteen terveenä ollessa. Edunvalvontavaltuutusta säilytetään niin kauan, kunnes tarve sen vahvistamiselle ilmenee. Tehty edunvalvontavaltuutus on suositeltavaa antaa valtuutetulle säilytettäväksi. Jos valtakirjan laatija tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan, valtuutettu pyytää maistraattia vahvistamaan valtakirjan. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti sen vahvistaa. Lisäksi tarvitaan lääkärinlausunto valtuuttajan kyvyttömyydestä huolehtia asioistaan. 

Kaikille 18 vuotta täyttäneille suositellaan edunvalvontavaltuutuksen tekemistä. Ei pelkästään vanhuksille. Silloin tiedät kuka hoitaa raha-asioitasi, jos olet vaikka onnettomuudessa.

Edunvalvonnassa mennään askel tiukempaan suuntaan edunvalvontavaltuutukseen verrattuna. Jos ikääntynyt ei enää ole oikeustoimikelpoinen ja edunvalvontavaltuutuksen valtakirjaa ei ole, tulee ikääntyneelle hakea virallista edunvalvontaa. Tavallisin tilanne on, kun vanhuksen muistisairaus on edennyt keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Jos ikääntyneellä määrätään edunvalvoja, laki melko pitkälti sanelee, mitä hän saa tai ei saa tehdä. Edunvalvonnassa edunvalvoja voi olla joko sukulainen, ystävä tai yleinen edunvalvoja (eli viranomainen), joka huolehtii toisen ihmisen taloudesta. 

Mitä valtuutusta kannattaa vanhukselle hakea?

Ikäihmiselle suositellaan ensi sijassa hakemaan edunvalvontavaltuutusta, jos valtuuttaja on vielä oikeustoimikelpoinen, ja edunvalvonta on monesti viimeisin keino huolehtia apua tarvitsevan taloudesta.


Edunvalvonnassa edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta. Edunvalvojan on haettava merkittäviin oikeustoimiin, kuten kiinteistön myymiseen, maksullinen lupa maistraatista. Edunvalvojan on toimitettava vuosittainen tiliselvitys maistraattiin. Tehtävän lakattua edunvalvojan on tehtävä päätöstili maistraattiin.


Edunvalvontavaltuutus on joustavampi ja edunvalvontavaltuutettu voi antaa lahjoja, jos valtuutettu ei ole esteellinen ja lahja on yksilöity valtuutuksessa. Edunvalvontavaltuutettu voi myydä kiinteistön, jos asia on kirjattu valtuutukseen. Edunvalvontavaltuutetulla ei ole velvollisuutta toimittaa vuosittaista tiliselvitystä maistraatille, ellei näin ole valtuutukseen kirjattu ja tehtävän lakattua ei tarvitse tehdä päätöstiliä omaisille, jos näin on valtuutukseen kirjattu. Valtuutetulla on kuitenkin velvollisuus pitää kirjaa ja säilyttää tositteet.


Kuinka haen edunvalvontavaltuutusta tai edunvalvontaa?

Edunvalvontavaltuutus on määrämuotoinen asiakirja, ja jos sitä ei ole tehty lain edellyttämällä tavalla, valtakirjaa ei voida saattaa voimaan. Edunvalvontavaltuutuksen tekoon saa apua maistraatista. Edunvalvontavaltuutus on suositeltavaa tehdä asiantuntijan, kuten juristin tai julkisen oikeusavustaja tuella. Ennen edunvalvontavaltuutuksen kirjaamista kannattaa huolella tutustua aiheeseen ja pohtia rauhassa omia toiveitaan.


Helppyltä saat esimerkkimallin sähköpostitse sähköpostitse

Pyydä edunvalvontavaltuutuslomaketta sähköpostitse info@helppy.fi

Pidemmän oppaan löydät Suomen muistiasiantuntijoilta


Jos toimintakyvyttömällä ikääntyneellä ei ole edunvalvontavaltuutuksen valtakirjaa, tulee ikääntyneelle hakea lainmukaista edunvalvontaa. 


Edunvalvontaa haetaan ilmoituksella tai hakemuksella kotikunnan maistraatista. Mikäli kaipaat lisätietoja tai edunvalvonnallista apua, ota yhteyttä paikalliseen maistraattiin tai oikeusaputoimistoon.

Laskut ja kuitit talteen

Valtuutuksesta riippuen velvollisuudet kirjaa ja säilyttää tositteet vaihtelevat. Vaikka kirjaa ei varsinaisesti tarvitsisikaan pitää, on hyvä hankkia mappi, johon tallettaa tiliotteet, laskut ja kuitit. Käteisnostot saattavat herättää intohimoja, joten maksut on hyvä hoitaa mahdollisimman paljon laskua vastaan verkkopankissa tai pankkikortilla. Tiliotteella varmistat selustasi ja näytät epäileville, että tähän ne rahat menivät.

Päivittäiset käyttörahat

Niin kauan kun pankkikortin PIN-koodi muistuu mieleen, kannattaa sitä ikääntyneen käyttää. Silloin arjen käyttörahoja ei tarvitse jatkuvasti tuoda läheiselle, itsenäisyyden tunnetta edistetään kun pikkuhankintoja voi hoitaa mahdollisimman pitkään itse, kulutustottumuksia pystytään paremmin seurata ja epäilykset väärinkäytöstä vähenevät. Turvallisuussyistä on kuitenkin suositeltavaa yhdistää pankkikortti sellaiseen käyttötiliin, jonne siirretään kuukausittain sovittu määrä rahaa omaan käyttöön. 


Kun pankkikortin PIN-koodi ei enää muistu, on monesti siirryttävä viikkorahatyyppisiin käteisratkaisuihin. Yksi lisävinkki tähän voi olla käteiskätköjen käyttämistä. Mikäli rahankäyttö on sellaista, että ne helposti käytetään heti loppuun, voidaan jopa päivittäisiä rahakätköjä laittaa sopiviin purkkeihin tai paikkoihin kotona. Toisaalta rahakätköt voivat olla hyvä ratkaisu myös viikkorahaa antaessa turvana, jos rahat loppuvat kesken tai ei heti pääse antamaan läheisellesi lisää käteistä.


Käteiset kannattaa aina säilyttää samassa tutussa paikassa. Kaulan ympärillä pidettävien matkalompakoiden ollaan huomattu toimivan, jolloin rahat helpommin löytyvät ja muistuvat mukaan kauppaan. Mahdollisten taskuvarkaiden varalta tämä on myös turvallisempi vaihtoehto kuin käsilaukussa pitäminen.


On hyvä myös muistaa, että ikääntymisen ja muistisairauden myötä käyttäytyminen voi muuttua ja sitä on hyvä seurata. Rahaa voidaan alkaa käyttää yltiöpäisesti, kauppiaat voivat alkaa käyttää hyväksi tätä tilannetta tai läheinen voi jopa alkaa piilotella suuria määriä käteistä eri paikkoihin turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi. Eli, muistakaa seurata käyttäytymistä.

Ilmainen puhelinneuvonta

Tarvitsetko apua läheisen seniorin arjen ratkaisujen löytämisessä? Ei huolta, Helppyn asiakaspalvelu neuvoo asiantuntevasti.

Soita numeroon

050 547 3340.

Puhelun hinta vain matkapuhelinmaksu.

Helppy on Yhteiskunnallinen yritys. Meille on myönnetty merkki osoituksena yhteiskunnallisen hyvän tuottamisesta.

Ota yhteyttä

Puhelin:

050 547 3340

pvm/mpm

Sähköposti:

info@helppy.fi

Käyntiosoite:

Sepänkatu 13 

00150 Helsinki

Henkilökohtainen kotipalvelu 

ikääntyneille ja heidän omaisilleen.

Helppy Oy

Y-tunnus: 2910554-3

www.helppy.fi

info@helppy.fi

+358 50 547 3340

Sepänkatu 13

00150 Helsinki

  • instagram-logo_white
  • facebook-logo-button_white
  • linkedin-logo-button_white