Mitä tehdä, jos epäilet vanhempiesi muistisairautta?


Muistihäiriön syy tulee aina selvittää 

Kaikki ihmiset unohtelevat asioita ja ohimenevä muistihäiriö on varsin yleinen oire. Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on muistioireita, mutta aina syynä ei ole muistisairaus.

Jos muistin toiminta kuitenkin huolestuttaa itseä tai läheisiä, kannattaa aina hakeutua tutkimuksiin. 

Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä parempia ovat hoitotulokset

Ota yhteyttä: 

  1. Omaan terveysasemaasi tai 

  2. Yksityislääkäriin (geriatrian tai neurologian erikoislääkärit) 

Yksityislääkäri maksaa, mutta pääset heti erikoislääkäriä tapaamaan, jossa tehdään muistitestejä, sekä pääset melkein heti jatkotutkimuksiin kuten kuvantamiseen ja verikokeisiin.


Julkisella puolella joudut menemään yleislääkärin kautta ja lisätutkimuksiin muistipoliklinikoille tarvitaan lääkärin lähete – ja jonot voivat olla pahiten melko pitkät.


Miten muistisairautta tutkitaan?

On olemassa erilaisia muistitestejä ja -tutkimuksia, jotka auttavat selvittämään, mistä muistiongelmat mahdollisesti johtuvat. Esimerkiksi Alzheimerin taudin ensioireina ovat yleensä lähimuistin häiriöt, joita kartoitetaan muistitesteillä ja tutkimuksilla.


Haastattelu ja kysely,eli muistitestin, on yleensä aloituspiste muistitutkimuksille.

  • MMSE, on yleisimmin käytettylyhyt ja suppea muistin ja tiedonkäsittelyn seulontatesti, jossa potilaalta kysytään kysymyksiä liittyen orientaatioon, muistiin, päättelyyn ja hahmottamiseen

  • CERAD-muistitesti voidaan myös tehdä potilaalle, joka on tarkempi ja käytetty Alzheimerin taudin toteamiseen

Kuvantaminen on tarpeen epäillyn muistisairauden tutkimuksessa. 

  • Tietokonekuvaus: pään ja aivojen kuvantaminen kuuluu muistisairauksien perusselvityksiin. Jo pään tietokonekuvauksella (TT) voidaan sulkea pois tiettyjä harvinaisia (ja osin hoidettavia) tiloja

  • Magneettikuvaus: pään magneettikuvaus on TT-kuvausta huomattavasti tarkempi aivojen kuvaus. Siinä on mahdollista erottaa vähäisetkin aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat muutokset, ja Alzheimerin taudille tyypillinen aivojen sisemmän ohimolohkon ja hippokampuksenkutistuma näkyy usein jo taudin varhaisvaiheessa

Verikokeet ovat myös osana tutkimusta ja niillä pyritään selvittämään aineenvaihduntahäiriöihin ja yleissairauksiin liittyvät muistihäiriöt, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai B12-vitamiinin puutos. Nämä ovat kuitenkin hyvin harvinaisia muistihäiriöiden syitä.


Miten tavallista muistisairaus on Suomessa?

Suomessa on jopa 200 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta, eli tiedonkäsittely, on lievästi heikentynyt.

  • 93 000 vähintään keskivaikeassa muistisairauden vaiheessa olevaa

  • 14 500 uutta sairastunutta vuosittain

  • 7 000 työikäisistä muistisairasta

  • Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta

Mistä muistihäiriöt voivat johtua?

Muistintoimintaan vaikuttavat monet tekijät niin lyhyt- kuin pitkäaikaisestikin. Muistihäiriöiden lisäksi yksi tai useampi seuraavista oireista voi näkyä:

  • kielellinen häiriö (esim. oikeiden sanojen muistamisen tai ymmärtämisen vaikeus)

  • kätevyyden heikkeneminen (esim. pukeutumisen ja parranajon vaikeutuminen)

  • tunnistamisen vaikeutuminen (esim. kasvojen tai esineiden tunnistaminen)

  • monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen (esim. ohjeiden mukaan toimiminen tai vieraassa paikassa suunnistaminen)

Joskus muistihäiriöt voivat johtua esimerkiksi kiireestä, väsymyksestä tai uniongelmista, mutta yleisimmin muistihäiriöiden aiheuttajana on etenevä muistisairaus.


Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä. 


Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat:

  • Alzheimerin tauti (n. 60–70 %)

  • verisuoniperäinen muistisairaus (n. 15–20 %)

  • kahden edellä mainitun yhdistelmä (ns. sekamuoto)

  • Lewynkappale -tauti

  • otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus

Hyvä paikka saada lisätietoa ja tukea – puhelimitse, verkossa tai kasvotusten – on Muistiliitto. Yksityisille erikoislääkäreille tai julkisen puolen terveysasemalle voi myös suoraan olla yhteydessä ja käydä alkukartoituksessa, mikäli on huolia tai epäilyksiä mustin kunnosta.


Ilmainen puhelinneuvonta

Tarvitsetko apua läheisen seniorin arjen ratkaisujen löytämisessä? Ei huolta, Helppyn asiakaspalvelu neuvoo asiantuntevasti.

Soita numeroon

050 547 3340.

Puhelun hinta vain matkapuhelinmaksu.

Henkilökohtainen kotipalvelu 

ikääntyneille ja heidän omaisilleen.

Helppy Oy

Y-tunnus: 2910554-3

www.helppy.fi

info@helppy.fi

+358 50 547 3340

Sepänkatu 13

00150 Helsinki

  • instagram-logo_white
  • facebook-logo-button_white
  • linkedin-logo-button_white