Pikaopas: ikäihmisen ruokavalio ja ruokailu

Ravitsemus on ikäihmisten toimintakyvyn peruspilari

Mieti näitä kysymyksiä, kun pohdit läheisesi ravitsemusta:

• Oletko kenties huomannut ikääntyneen läheisesi painossa heilahtelua tai laihtumista?

• Onko ruuanlaitto vaikeutunut tai aterioista tullut epämääräisiä?

• Onko jääkaappi tavallista sekaisempi ja täynnä pilaantuneita tuotteita?

• Onko sellaisten einesten käyttö lisääntynyt, joissa on vähän tarvittavia ravintoaineita (kuten proteiinia, pehmeitä rasvoja, vitamiineja ja kivennäisaineita)?

Millaisia ravitsemusongelmia eritoten ikääntyneillä on?

Evira julkaisi 2010 kattavan suosituksen ikääntyneen ravitsemuksesta. Siinä painotetaan, että ikääntyneillä ihmisillä hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä nopeuttaa sairauksista toipumista.

Vanhenemiseen liittyvien fysiologisten muutosten ja sairauksien seurauksena liikkuminen vähenee, perusaineenvaihdunnan taso laskee ja ruokahalu usein heikkenee. Tämän johdosta energiantarve usein pienenee, mutta useimpien ravintoaineiden tarve ei pienene, joten ruoan laatuun on tärkeä kiinnittää huomiota.

Ikääntyneiden ravitsemukseen liittyvät ongelmat ovat toisenlaisia kuin työikäisten. Virheravitsemukset, kuten liian vähäinen ja epätasapainoinen energian, proteiinin ja suojaravintoaineiden saanti sekä myös liiallisesta energiansaannista seuraavaa ylipaino, ovat tavallisia. Nämä sen sijaan voivat johtaa virheravitsemuksen noidankehään: laihtumiseen, toimintakyvyn heikkenemiseen, iho-ongelmiin ja tulehduskierteeseen – jolloin laadukkaan ravitsemuksen saanti vaikeutuu entisestään.

Mitä huomioida ikäihmisen ruokavaliossa?

Nyrkkisääntönä voi pitää, että kun päivittäinen energiansaanti on vähintään 1500 kcal ja ruokavalion laatu on hyvä, useimpien ravintoaineiden saanti on todennäköisesti turvattu.

Eviran suosituksissa kehotetaan huomioimaan:

• Energiamäärä sovittamista energiankulutukseen nähden

• Ruokavalion monipuolisuus ja värikkyys

• Riittävän proteiinin sisältyvyys (noin 1–1,2 g/kehonpainokg/vrk)

• Suolan käytön kohtuullisuus

• Hyvälaatuisten, pehmeiden rasvojen käyttö

• Jos on tarpeen laihduttaa, sen on tapahduttava hitaasti

• 20 mikrogrammaa/vrk D-vitamiinilisä ympäri vuoden

• Ruokailun psykososiaalinenmerkitys

Lisäksi, jos ikääntynyt asuu kotona ja hänen kuntonsa on heikompi, voidaan myös kehottaa:

• Pitämään kotona pientä ruokavarastoa

• Arvioimaan avun tarve syömisessä, ja tarvittaessa muistuttamaan syömisestä

• Ottamaan omaiset mukaan ravitsemushoidon suunnitteluun ja toteutukseen

Mitä käytännön ratkaisuja löytyy tukemaan ikääntyneen laadukasta ruokailua?

Ravitsemuksen suunnittelu ja toteutus kannattaa ainakin kerran miettiä läpi mielellään omaisten ja kotihoidon kanssa. Ravitsemuksen suunnittelussa Eviran suositukset voivat antaa hyvää suuntaa ja toteutuksessa kannatta miettiä yksinkertaisuutta ja käytännöllisyyttä (kuten esimerkiksi avainsopimusta, mikäli käyttää kauppapalvelua, jotta he pääsevät sisään kun asiakas on poissa).

Tueksi voi käyttää esimerkiksi seuraavia palveluita:

• Kauppapalvelut (ns. ruokakassi)

• Ateriapalvelut

• Kotihoidon kanssa kaupassa käyntiä, kokkailua ja ruokailua

Kauppapalvelut

Ruokakassin saa kotiin tai lähelle kotia monella eri tavalla. Toisaalta kaupassa käynti voi olla mielekästä puuhaa ikääntyneille, joka edistää itsenäisen elämisen tunnetta, ja tätä kannattaa varjella.

Jos ikääntynyt on hyväkuntoinen, sopivia vaihtoehtoja voi olla:

• Ruokakauppojen kotiinkuljetukset (kuten S-ryhmän s-kaupat.fi tai K-kaupan k-ruoka.fi)

• Ruokakauppojen noutopisteistä noudot (katso sijainnit s-kaupat.fi tai k-ruoka.fi)

• Smartpost-automaateistanoudot, joihin toki ei tällä hetkellä vielä saa tuoreita ruokia

Mikäli tilaaminen ja/tai paikalla olo kotiinkuljetusten vastaanottamista varten vaikeutuu esimerkiksi muistisairauden johdosta, voi ottaa käyttöön palvelun, jossa kuljettaja vie ostokset jääkaappiin asti. Helsingin kaupungin tarjoama kauppapalvelu, jonka he säännöllisesti kilpailuttavat yksityisillä toimijoilla, on tällainen. 

• Kuljettaja laittaa asiakkaan ostokset jääkaappiin, kaappiin tai pakastimeen asti

• Asiakas voi luovuttaa kotiavaimensa, jos ei itse aina varmasti ole paikalla vastaanottamassa

• Asiakkaille kuuluu yksi arvonlisäveroton toimitus viikossa

Tämän saamiseksi täytyy pyytää Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijää käymään kotona arviointikäynnillä (vaikka soittamalla Seniori-infoon). Sosiaalityöntekijän arvion perusteella tämä palvelu voidaan myöntää arvonlisäverottomana ja hänet voidaan rekisteröidä sähköiseen kauppapalveluun, josta voi netin tai puhelun kautta tilata – tai yhdessä hoitajan kanssa. 

Ateriapalvelut

Mikäli ruoan valmistaminen tai laadukkaan ruokavalion ylläpitäminen alkaa olla haastavampaa, voi erilaisia ateriapalveluita miettiä. Toki aterioiden kotiinkuljetuksilla voi myös tuoda arkeen luksusta. 

Aterialähettejä on monissa kaupungeissa jo monia, mutta useimmiten niiden käyttö vaatii mobiililaitteen sovelluksen tai tietokoneen käyttöä, joka voi ikääntyneelle olla haastava. Siksi Helppy on auttanut monia senioreita uusien digitaalisten palveluiden käyttöönotossa ja helpperit ovatkin esimerkiksi yhdessä woltanneet ruokaa kotiin. Esimerkkejä ruokalähettipalveluista:

• Wolt ja Foodora, jotka noutavat ateriat ravintoloista lähettipalkkiota vastaan

Tavallisten ruokalähettien lisäksi erityisesti ikääntyneille suunnattuja ateriapalveluita ovat:

• Menumat-ateria-automaatti, jossa ikääntynyt itse lämmittää saadussa automaatissaan ruokansa

Menumat-automaattien käyttö ei ole laajaa, vaan Helsingin kaupungin kotihoidon käytössä oli 713 automaattia vuoden 2016 lopussa.

Ruokailu yhdessä helpperin kanssa on usein viikon odotetuin hetki

Ruokakaupassa käynti, ruoanlaitto ja ruokailu on monesti ikääntyneen henkilön arjen päivittäisiä kohokohtia. Se voi olla aktiivisen liikunnan muoto, syy käydä ulkona ja kannustaa sosiaalisuuteen. Lisäksi monet kokevat tämän tärkeänä osana itsenäistä identiteettiään.

Kun nämä arjen toiminnot alkavat olla yhä haastavampia, tutun kotihoitajan eli helpperin kanssa voi monesti jatkaa näitä aktiviteettejä pitkään. Monesti siitä voi syntyä viikoittainen kokkaus- tai leipomishetki, jota odotetaan innolla. 

Silloin suunnitellaan ja häärätään keittiössä yhdessä. Voidaan mennä yhdessä kauppaan, torille tai kauppahallille hankkimaan tuoreita raaka-aineita (tai käyttää kauppapalvelua, jolla saatte raaka-aineet kotiin etukäteen).

Ja mitä parasta: samalla voidaan tehdä kotiruokaa valmiiksi viikkoa varten ja säilyttää ateriat valmiina annoksina jääkaapissa.

Jääkaapin hygienia on usein haaste

Viimeisenä asiana halumme mainita jääkaapin hygienian, joka on usein ikäihmisillä haaste. Jääkaapissa voi olla pilaantuneita ruokia sekavassa järjestyksessä ja pinnat likaantuneita.

Tavalliset siivouspalvelut jättävät monesti jääkaapin siivoamatta, joten tämä kannattaa varmistaa siivoojan, kotihoidon tai muun apulaisen kanssa, että se on kunnossa. Mikäli pakastinta käytetään esimerkiksi aterioiden säilytyksessä, on myös syytä pitää tämä siistinä.

Voisiko ikääntynyt läheisesi kaivata apua ja seuraa kotiin aina samalta, tutulta henkilöltä? Lue lisää palveluistamme.